You are hereGroups / Tarinoita Mantsista

Tarinoita Mantsista


Ilmari Juutilaisen "Lentomestari Illu" -kirjasta kuvaus Mantsista

Lentomestari ILLU, Ilmari Juutilaisesta kirja, toimittanut  Jukka Piipponen.

Kirjassa on kirjoitus, kun olivat Mantsinsaarella 17.9-11.11.1941, josta siirtyivät Lunkulansaarelle.

Valamo kaunoinen

Valamo kaunoinen

Kupolit kultaiset Valamon,
loistaa kilossa auringon.
Niikkanan lahdelle saavutaan,
Valamon rannalle pyhän maan.
Hartaina astumme saaren teillä,
muistoja, muistoja niitä on meillä.

Mantsinsaari

Mantsinsaari

Yksi on saari Laatokalla
Luojan sinisen taivaan alla.
Saari tuo uljaana merestä nousee
edessä ulappa aavana aukee.
Se saari on Mantsinsaari.
On suvi suloinen saarella siellä
yö lämmin valoisa metsätiellä.
Käen kukunta herskyy lehdoissa silloin
luonto kukkiva tuoksullaan huumaa illoin.

Tuntemattoman kirjoittajan runo

Mantsinsaaresta palaamaan
kahden he lähtivät Laatokan jäitse.
Virkkaneet eivät sanaakaan
kun hiihtivät kotirannan jäitse.
Yö oli synkkä ja musta,
ei valon pilkahdusta.

Isoäitini nuoruus äitini kertoman mukaan

Salmin pitäjän Uuksalon niemen eteläpään itärannalla Uuksalonpäässä asuvan talollisen Aleksei Petrovin s. 19.12.1866 ja hänen vaimonsa Pelagia Dimitrjevan s. 24.1.1867 nuorin poika Vilho Vasili Alaukko meni naimisiin Miinalan kylästä kotoisin olevan Anna Stefanovan kanssa 14.5.1895. Marraskuun 18. päivänä samana vuonna syntyi Annalle ja Vasilille Uuksalonpäässä sijaitsevaan vaatimattomaan kotiin esikoistyttö.

Eloksen dorogazil (eli muilta lainattuja ja omia tuumailujani)

Minulla on käsissäni aarre, ”Salmin murteen sanakirja”. Noin neljäkymmentä vuotta sitten asui naapurinani mies, joka kierteli ympäri Suomea myyskentelemässä vaimonsa kutomia täkänöitä, röijyjä ja muitakin kauniita käsitöitä. Joskus hän poikkesi huutokauppaan ja osti vanhoja kirjoja, joita hän arvosti ja tiesi minunkin arvostavan. Hänellä oli tarkka arviointikyky niissä asioissa. Ostin tämän kirjan häneltä.

Minun muistoni Mantsista

Ei ole iso muisto, ei ole iso asia, mutta lienee kertomisen arvoinen.

Enoni, Henrik Johannes Paukku, lähtöisin Pyhäjärvi Vpl Tiitualta oli rakennusmestarina Mantsilla linnoitustöissä. Rakentajajoukko oli vähäinen. En tiedä, mitä he ehtivät siellä rakentaa.

Kun tilanne rajan suunnalla kuumeni, jaettiin joka miehelle suomalainen Suunto marssikompassi. "Jos joudumme pakenemaan vesitse tai maitse ja kenties hajaantumaan, tämän avulla löydätte suomalaisten luokse."

Minun tarinani Mantsista

Kirjoita meille

MINUN TARINANI MANTSISTA

Meille Mantsinsaaren asioista kiinnostuneille on varmasti kertynyt monenlaisia juttuja, joko kuultuna tai itse koettuna. Niitä voivat olla vanhemmilta, isovanhemmilta, sukulaisilta tai tuttavilta kuullut tarinat tai kertomukset saarelta. Poissuljettuja eivät myöskään ole saarella sotien aikana taistelleiden kokemukset tai siellä luvallisesti tai luvattomasti käyneiden jutunarvoiset muistot. Myös nykypäivän muistot ovat tervetulleita.

Unohdetut ruuat

Karjalassa tehtiin ja tehdään edellenkin lettuja, joita sanotaan hapanletuiksi (Mantsissa hapainpiiruat tai happoset).

Mantsinsaaren härkäuhri

Mantsinsaaren härkäuhri

Kirjoittanut ja kuvannut T. E. Haaranen

Pyhän Iljan palvontaan liittyy pakanuuden aikaisia aineksia sekä tulisissa vaunuissa taivaalla ajavan profeetta Eliaan kunnioitusta. Mantsinsaarella eli pitkät ajat omalaatuinen kulttimuoto, härän uhraaminen. Härkäuhrista on yhtä ja toista kirjoitettu, mutta harva voi siitä antaa niin elävää kuvaa kuin tämän kirjoittaja, everstiluutnantti T. E. Haaranen. Hän joutui palvelemaan saarella useita vuosia, ja niin 'ruotši' kuin olikin, saavutti sen asujainten - monen vielä härkäjuhlassakin mukana olleen - täyden luottamuksen.

Mantsinsaari ansaitsisi tulla suojelluksi

Ortodoksisesta kirkkomusiikista väitelleen Tarja von Creutleinin sukujuuret isän puolelta menevät Mantsinsaaren Peltoisten kylään - Olisi toivottavaa, että luonnoltaan tavattoman monimuotoisesta Mantsinsaaresta tehtäisiin suojelukohde. Se olisi parempi vaihtoehto kuin rakentaa siitä luksusluokan lomailukeidas. Sinne on jo suunnitteilla muun muassa kylpylä ja golfkenttä. Näin sanoo Helsingissä asuva Tarja von Creutlein, jonka isän puoleisen suvun juuret ovat Mantsinsaaressa.

Lähetä matkakertomuksesi sivuilla vierailijoiden luettavaksi

Haluatko matkakertomuksesi ja –kuvasi Seuran nettisivuille kaikkien yhteiseksi iloksi? Haluatko osallistua sivujen sisällön täydentämiseen ja kehittämiseen?

Mantsinsaaren kyläkuvia 1

Mantsinsaaren kyläkuvia I

Mantsinsaari - saari Laatokan katvehessa - vanhan kansanomaisen kulttuurin myöhäinen tyyssija - talvisodan ihme.

Kirjoittanut ja kuvannut T. E. Haaranen
I ( I-VII)

Pistäydyin kesällä 1928 ensi kertaa Mantsinsaaressa viipyen siellä vain kolme päivää. Tänä lyhyenä aikana ehdin katsella saaren läpikotaisin ja päästä puheisiin vanhemman väen kanssa. Kuulin murteen, joka soinnahti korviini kuin kalevalainen kannel. Tarkkailin vanhusten ulkoasua. Kaikilla oli tasaiseksi leikattu tukka ja pitkä parta. Savinan-Hilipällä, Va´njan-Iivanalla ja hänen veljellään Stjopilla, Pedri Petäjällä ja Ukko-Tšupukalla oli ”reheipardu”, mutta Maukun-Pekalla, Vasilei Kimajeffilla, Ukko-Kliimoilla ja Kuoppa-Köykillä asuvalla Kondien-Mikillä ”njouskei”.

Mantsinsaaren kyläkuvia 2

Kuoppa-Köykki II

Kirjoittanut ja valokuvannut
T. E. Haaranen

II (I-VII)

Oritselän kylän itälaidassa on yli puolen kilometrin levyinen matalarantainen Lonkoinlahti, jonka vesirajassa läiskyvät kesäilloin pyykkikartut niin että pauke kantautuu keskelle lahtea kierrenuotan vetäjäin korviin. Lahden pohjukasta alkaa laaja hietikko ulottuen koko lahden levyisenä ainakin puoli kilometriä saaren sisälle ja päätyen siellä Laatokan vihurien ajamiin lentohiekkakumpuihin, joilla rinnan kasvaa leppä- ja katajapensas. Täällä onkin katajaa kaikkialla kukinta-aikanaan "savuten".

Mantsinsaaren kyläkuvia 3

Mantsinsaaren kyläkuvia III

Kirjoittanut T.E.Haaranen

III (I-VII)

Mantsinsaaren keskiosassa saaren korkeimmalla harjanteella, jota Laatokan muinaiset rantapenkereet reunustavat, Oritselän kylä kylpee keskikesän kullassa kodikkaine harmaine rakennelmineen ja uutterasti ahertavine ihmisineen. Saaren valtatie, suurijuama, alkaen Peltoistenkylästä halkoo Oritselällä Porutšiekan, Griža Lempisen, Karhatšun, Lukinin, Mat’in-Miitrein, Vasja Karhun ja monien muiden keltaisia, raskastähkäisiä viljapeltoja jatkaakseen sitten edelleen Työmpäistenkylän eteläpäähän. Keskellä ruispeltoa kohoaa tummana aaveena Prokin vanha, siivetön tuulimylly-kulu, joka jo ammoin on jauhamisensa jauhanut ja päässyt vanhuuden lepoon - lahotakseen loppuun. Härkämäen pellolta sitä katselee vielä kunnossa oleva Kimajeffin mellittsä, jota Ukko-Kalkett’i vartioi päivästä päivään kuin silmäteräänsä, etteivät vain brihattšut pääse sitä tuuli-ilmoilla laukaisemaan käyntiin.

Mantsinsaaren kyläkuvia 4

Mantsinsaaren linnake IV

Kirjoittanut ja valokuvannut
T. E. Haaranen

IV (I-VII)

Puolustuslaitoksemme itäisin saarilinnake sijaitsi Mantsinsaaren Härkämäessä, jonne se oli rakennettu kohta vapaussotamme päätyttyä. Kaukana ollen ylemmistä johtoportaista linnake muodosti oman kiinteän yhteiskuntansa, ”Mantsinsaaren keisarikunnan”, jonka päämiestä sanottiin Mantsin keisariksi. Lähimpään ylempään johtoportaaseen, joka sijaitsi Valamossa, ei ollut edes puhelinyhteyttä ja rykmentin esikunta oli runsaan toistasadan kilometrin päässä Sortavalassa. Suurimmalta osalta tästä itsenäisyydestä johtuen allekirjoittanut, jolle tarjottiin v.1932 linnakkeenpäällikkyyttä,

Mantsinsaaren kyläkuvia 5

Mantsinsaaren kyläkuvia V

Kirjoittanut ja valokuvannut
T. E. Haaranen

V (I-VII)

On aina ollut mieluista muistella Mantsinsaaren elämää ja ihmisiä,varsinkin herttaisia ja lämminsydämisiä vanhuksia, joiden ympärille mahtui paljon vanhoja perinnäistapoja ja -tietoutta. Siksipä heidän jokapäiväinen elämänsä muodostui mielenkiintoiseksi ja sisältörikkaaksi. On vain suuri vahinko, että nuo vanhat, mannunpovenaiguhizet ukot ja mummot ovat jo päättäneet evakkotaipaleensa uusilla veräjillä kaukana Mantsinsaaren rakkaiksi käyneiltä tanhuvilta.
Seuraavassa yritän taas muistella vanhoja tapoja ja uskomuksia, jotka antoivat väriä saaren harmaaseen arkeen sekä piirrellä hajanaisen muistikuvan muutamista niistä vanhuksista, joiden parissa jouduin elämään ja toimimaan kuusi pitkää vuotta.
 

Mantsinsaaren kyläkuvia 6

Mantsinsaaren kyläkuvia VI

Kirjoittanut ja valokuvannut
T. E. Haaranen

VI (I-VII)

Prokin-Ristjoi asui vanhoina päivinään Oritselän poikansa hoivissa. Hän oli jo perin raihnainen ja neitiaikaiset ruusut olivat jo ammoin lakastuneet pitkänomaisilta, kapeilta kasvoilta, joissa näkyi kuolleen kauneuden jäljet. Silmätkin olivat samentuneet ja niiden nurkissa kihelmöi yhä kyynelvesi. Iästään huolimatta hän liikkui ketterästi sauvaansa tukien ja hengenvoimat olivat vielä täysin tallella.. Tarkan ja ehtymättömän muistin lokeroista pulpahteli vaivatta kuva toisensa jälkeen menneiltä päiviltä ja rakkaina ne tuntuivat siellä asustavan.

Hän kertoi olleensa monenmonta kertaa Työmpäisten

Mantsinsaaren kyläkuvia 7

Mantsinsaaren kyläkuvia VII

Kirjoittanut ja valokuvannut
T. E. Haaranen

VII ( I-VII)

Kun lähdin kesällä 1938 Mantsinsaaresta, saapuivat kotiini hyvästiä jättämään minun ja perheeni parhaimmat ystävät Feodosia Peššu ja ”Vanjan akku” eli Palaga Taušši, jotka asuivat keskenään aivan lähinaapureina Oritselän kylällä laajan peltoaukean reunassa. Molemmat he viettivät aivan yksinäisinä leskenpäiviään tavattoman siisteissä taloissaan. - Joimme siinä lähtökahvia ja muistelimme yhdessä viettämiämme kultaisia päiviä ja taisi eronhetki olla haikea molemmin puolin. Silmiin hersyneiden eronkyynelten seasta virkkoi Feodosia hijaisella ja sydämellisellä äänellään: ”Emmo, kultan’e herru ,

Kotiseutuni Mantsinsaari

Kotiseutuni Mantsinsaari

Nuori Karjala, marraskuu 1984

Olin syntynyt terveenä, mutta lähes vuoden vanhana sairastunut, mikä oli jatkunut yli vuoden. En ollut kyennyt nousemaan jaloillenikaan. Tämän vuoksi vanhempani ja isovanhempani olivat minut vieneet kirkkoon saamaan kirkkoherraltamme esirukouksen sairaudestani parantumiseksi, jolloin he olivat antaneet lupauksen lähettää minut koulun käytyäni puoleksi vuodeksi Valamon luostariin suorittamaan siellä Jumalalle palvelustehtäviä, jos paranisin taudistani terveeksi.

To prevent automated spam submissions leave this field empty.

Who's online

There are currently 0 users and 1 guest online.